Huimaus, jolle ei ole löytynyt selkeää syytä

Huimaus voi tuntua epävakaalta ololta, keinumisena, heikotuksena tai siltä kuin tasapaino ei olisi täysin varma. Moni on käynyt tutkimuksissa, mutta mitään selkeää selitystä ei ole löytynyt.

Silti oire voi kuormittaa arkea paljon. Vastaanotolla pyritään arvioimaan, mistä huimaus voi liittyä ja mitä tilanteelle kannattaa tehdä seuraavaksi.

Milloin huimaukseen kannattaa hakea apua?

Huimaus ei ole mennyt ohi itsestään.
Olo tuntuu epävakaalta erityisesti liikkeessä tai asennon muutoksissa.
Tutkimuksissa ei ole löytynyt selkeää syytä oireelle.
Haluat ymmärtää paremmin, mistä oire voi johtua ja miten siihen voidaan vaikuttaa.
Huimaus ei aina johdu yhdestä selkeästä syystä. Joskus taustalla voi olla useamman tekijän yhdistelmä, kuten kuormitus, liikkeen epävarmuus, niskan alueen toiminta tai tapa, jolla keho käsittelee aistitietoa.

Mistä huimaus voi johtua?

Huimausta tutkittaessa huomio kiinnittyy usein esimerkiksi tasapainoelimeen, näköön, verenkiertoon tai hermostoon. Joskus tutkimuksissa ei löydy selkeää poikkeavaa löydöstä.

Tällöin oire voi liittyä siihen, miten keho ja aivot käsittelevät tietoa liikkeestä, asennosta ja ympäristöstä. Myös niskan alue voi joissain tilanteissa olla yksi osa kokonaisuutta.

Tavoitteena ei ole väittää yhtä syytä kaikille, vaan arvioida mikä juuri sinun tilanteessasi vaikuttaa olennaiselta.

Tyypillisiä tilanteita, joissa huimaus tuntuu

Arjessa

  • ylös noustessa
  • ylöspäin katsoessa
  • nopeissa liikkeissä
  • väsyneenä tai kuormittuneena

Liikkeessä

  • pään liikkeissä
  • suunnanmuutoksissa
  • epätasaisella alustalla liikkuessa
  • tilanteissa, joissa liike tuntuu epävarmalta

Miten vastaanotto etenee?

1. Tilanteen kartoitus

Käydään läpi missä tilanteissa huimaus tuntuu, miten se alkoi ja miten se vaikuttaa arkeen.

2. Tutkiminen

Tutkitaan liikkumista, tasapainoa ja niskan toimintaa osana kokonaisuutta.

3. Hoito

Tilanteen mukaan voidaan käyttää käsittelyä, ohjausta tai harjoittelua, joiden tavoitteena on helpottaa oiretta ja tukea varmemman liikkumisen palautumista.

4. Harjoitteet ja suunnitelma

Saat selkeät ohjeet siitä, mitä tilanteelle kannattaa tehdä seuraavaksi ja miten etenet arjessa turvallisesti.

Tavoitteena ei ole vain helpottaa oloa hetkeksi, vaan löytää järkevä tapa edetä tilanteessa pitkäjänteisesti.

Milloin vastaanotolle ei kannata tulla suoraan?

Jos huimaukseen liittyy esimerkiksi äkillisesti alkanut voimakas huimaus, puheen puuroutumista, toispuoleista heikkoutta, kaksoiskuvia, voimakasta päänsärkyä, rintakipua, pyörtymistä tai muuta yleisvoinnin selvää heikkenemistä, tilanne pitää arvioida ensisijaisesti lääketieteellisesti.

Tarvittaessa ohjaan eteenpäin lääkärin arvioon tai jatkotutkimuksiin.

Usein kysyttyä huimauksesta

Voinko tulla vastaanotolle, vaikka tutkimuksissa ei ole löytynyt mitään?

Kyllä. Juuri tällaisissa tilanteissa voidaan joskus arvioida paremmin, liittyykö oire siihen, miten keho käsittelee liikettä, asentoa ja aistitietoa.

Voiko niska liittyä huimaukseen?

Joissain tilanteissa voi. Niskan alue voi olla yksi osa kokonaisuutta, mutta tavoitteena ei ole olettaa sitä automaattisesti syyksi, vaan arvioida asia tapauskohtaisesti.

Auttaako käsittely huimaukseen?

Joissain tilanteissa voi auttaa, mutta harvoin se yksin ratkaisee koko asiaa. Siksi vastaanotolla pyritään yhdistämään tutkiminen, mahdollinen hoito ja selkeä suunnitelma jatkoon.

Voinko tulla, vaikka oire olisi jatkunut jo pitkään?

Kyllä. Pitkittyneessäkin tilanteessa voidaan usein arvioida, mitkä tekijät ylläpitävät oiretta ja mihin kannattaa vaikuttaa seuraavaksi.

Jos huimaus on jatkunut ilman selkeää selitystä, vastaanotolla voidaan arvioida mistä oire voi liittyä ja mitä sille kannattaa tehdä seuraavaksi.

Varaa ensikäynti